Uutiset
Kustannukset per oppilas eroavat jopa yli 20 000 euron verran kuntien välillä
Perusopetuksen nettokäyttökustannukset olivat keskimäärin noin 12 500 euroa 7–15-vuotiasta kohden vuodessa. Katso kuntasi perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kustannukset.
Vuosien 2022–2023 poikkeuksellisen voimakkaan nousun jälkeen varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen kustannusten kasvu on selvästi tasaantunut, Kuntaliitto tiedottaa.
Vuonna 2025 perusopetuksen nettokäyttökustannukset olivat keskimäärin noin 12 500 euroa 7–15-vuotiasta kohden.
Paljonko varhaiskasvatus ja perusopetus maksoivat sinun kunnassasi vuonna 2025?
Klikkaa tästä linkistä ja katso
Tässä yhteydessä eräänlaiseen kärkikymmenikköön pääsivät pienimmillä oppilaskohtaisilla kustannuksilla Rusko (9 700 euroa), Liminka (9 832 euroa), Muurame (10 006 euroa), Laihia (10 014 euroa), Seinäjoki (10 189 euroa), Tyrnävä (10 271 euroa), Kerava (10 301 euroa), Riihimäki (10 404 euroa), Kaustinen (10 458 euroa) ja Paimio, (10 557 euroa).
Edelleen sijoille 11-20 tässä yhteydessä ylsivät Järvenpää (10 611 euroa), Haapajärvi (10 863 euroa, Lieto 10 878 euroa), Vantaa (10 988 euroa), Siilinjärvi (11 041 euroa), Pori (11 059 euroa), Raisio (11 063 euroa), Kinnula (11 071 euroa), Kokkola (11 076 euroa), ja Lumijoki (11 080 euroa).
Alle 2 000 asukkaan kunnissa nettokäyttökustannukset olivat keskimäärin noin 17 000 euroa ja yli 20 000 asukkaan kuntakokoluokissa noin 12 000 euroa 7–15-vuotiasta kohden.
Perusopetuksen nettokäyttökustannuksissa oppilasta kohti suurimpiin lukuihin yltäneiden kärkikymmennikkö on Utsjoki (32 633 euroa(, Puumala (31 947 euroa), Pelkosenniemi (29 767 euroa), Puolanka (25 306 euroa), Savukoski (25 244 euroa), Lestijärvi (25 113 euroa), Heinävesi (24 333 euroa), Enontekiö (23 685 euroa), Kuhmoinen (22 684 euroa) ja Vesanto (21 619 euroa).
Kuntaliiton tiedotteen mukaan kuntakohtaiset erot ovat suuria, ja sekä kustannuksiltaan korkeampia että matalampia kuntia löytyy erikokoisista kunnista.
Kouluverkko ratkaisee
Pienentyneet ikäluokat eivät vielä ole kääntäneet palveluiden järjestämisen kokonaiskustannuksia laskuun.
– Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, tiloja ja muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.
– Tällä hetkellä on jo nähtävissä, että pienten kuntien lisäksi suuremmissa kunnissa törmätään oppilaskatoon.
Oppilasmäärä on jo lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät muutu samassa tahdissa, koska isoimmat perusopetuksen kustannuserät, siis tilat ja opettajien palkkamenot, ovat lyhyellä aikavälillä luonteeltaan kiinteitä.
Näitä kustannuksia kunta ei pysty lyhyellä aikavälillä pienentämään samassa suhteessa kuin palvelutarve eli lapsimäärä pienenee. Tämä johtaa aina yksikkökustannusten kasvuun, tiedotteessa huomautetaan.
Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä kustannuksiin voidaan vaikuttaa esimerkiksi palveluverkkoa, tilojen käyttöä, ryhmiä ja muita opetuksen järjestämisen ratkaisuja tarkastelemalla. Monissa kunnissa kouluverkkoa myös jo sopeutetaan pieneneviin oppilasmääriin.
Varhaiskasvatuksessa lapsia riittää
Varhaiskasvatuksessa tilanne on erilainen, tiedotteessa kerrotaan. Vaikka ikäluokat ovat pienentyneet, varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä ei ole vielä vähentynyt samassa suhteessa, sillä yhä suurempi osa lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen.
– Lapsia on vähemmän, mutta yhä suurempi osa heistä osallistuu varhaiskasvatukseen. Siksi ikäluokkien pienenemisestä ei voi suoraan päätellä, että varhaiskasvatuksen palvelutarve tai kustannukset vähenisivät. Pidemmällä aikavälillä lapsimäärä tulee kuitenkin vähenemään myös varhaiskasvatuksessa, Kuntaliiton varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen sanoo.
Vuonna 2025 varhaiskasvatuksen nettokäyttökustannukset vuonna 2025 olivat keskimäärin noin 11 900 euroa 0–6-vuotiasta lasta kohden.
Suurimmillaan kustannukset olivat pienissä alle 2 000 asukkaan kunnissa, 12 600 euroa/0–6-vuotias ja pienimmillään 10 000–20 000 asukkaan kunnissa, 11 600 euroa. Kuntakohtaiset erot kustannuksissa olivat kuitenkin suuria.
Edullisempia ja kalliimpia löytyy niin pienistä kuin suuristakin kunnista.
”Palkat ovat nousseet”
Vuonna 2025 varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen järjestäminen muodostavat lähes puolet kuntien käyttökuluista - näistä henkilöstökulut muodostavat noin puolet.
Kuntien lakisääteisiä tehtäviä on kasvatettu, henkilöstöön ja sen lisäämiseen on viimevuosina panostettu. Sen lisäksi henkilöstön palkat ovat nousseet. Myös kiinteistöillä on suuri vaikutus palvelujen järjestämisen kustannuksiin.
Väestömuutos vaikuttaa
Itlan väestöennusteen mukaan alle 18-vuotiaiden määrä vähenee Suomessa noin 100 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Muutoksen merkitys kunnille on suuri, sillä varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetus muodostavat lähes puolet kuntien käyttökuluista.
Lasten määrän vähentyminen vaikuttaa myös kuntien rahoituspohjaan, sillä yksittäisessä kunnassa lasten määrän väheneminen pienentää kunnan saaman valtionosuuden määrää.
Ikärakennetarkasteltuna kuntien järjestämiä palveluita käyttävät eniten alle 18-vuotiaat lapset. Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen lisäksi monet muut vapaa-ajanpalvelut edellyttävät tilojen, paikkojen ja puitteiden tarjoamista lapsille ja nuorille. Vuonna 2025 alle 18-vuotiaiden kustannukset ovat keskimäärin 15 100 euroa ikäluokkaan kuuluvaa kohden.
– Olisi erikoista ajatella, ettei näin suuri väestömuutos vaikuttaisi siihen, miten palvelut järjestetään. Väestön muuttuessa myös toimintatapojen on muututtava. Kunnat tarvitsevat tähän riittävästi liikkumavaraa ja joustavaa lainsäädäntöä, jotta laadukkaat palvelut voidaan turvata erilaisissa olosuhteissa. Yksi malli ei sovi kaikkialle, nostaa esille Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen.
Kunnat tarvitsevat liikkumavaraa erilaisiin tilanteisiin: kasvavissa kaupungeissa palvelujen rakentamiseen ja segregaation ehkäisemiseen, pienenevissä kunnissa palveluverkon sopeuttamiseen ja kaikkialla Suomessa laadukkaan ja saavutettavan koulutuksen turvaamiseen.
On uskallettava kysyä
Kuntaliiton mukaan väestömuutokseen vastaamisessa ei ole kyse vain kuntataloudesta. Seuraavalla hallituskaudella tarvitaan riittävää ja ennakoitavaa rahoitusta, mutta myös kunnille nykyistä enemmän mahdollisuuksia uudistaa palveluiden järjestämistä pitkäjänteisesti.
Kuntaliitto esittää kunnille enemmän liikkumavaraa vastata väestömuutokseen omista lähtökohdistaan. Keinoja ovat esimerkiksi kuntien ja koulutuksen järjestäjien yhteistyön lisääminen, henkilöstön ja tilojen joustavampi yhteiskäyttö sekä etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen nykyistä joustavampi käyttö lähiopetuksen täydentäjänä.
Tavoitteena ei ole vain kustannusten sopeuttaminen, vaan suomalaisen osaamistason vahvistaminen asuinpaikasta riippumatta.
– Suomen pitää tähdätä takaisin koulutuksen maailman kärkeen. Pienenevien ikäluokkien Suomessa meillä ei ole varaa menettää yhdenkään lapsen osaamista. Nyt pitää uskaltaa kysyä, mitkä asiat todella vahvistavat lasten oppimista ja hyvinvointia ja suunnata voimavarat niihin. Vähemmän lapsia pitää tarkoittaa vahvempaa, ei heikompaa osaamista, Huovinen lisää tiedotteen mukaan.
Lue myös:
